Aloituskeskustelu
Aloituskeskustelu on mahtava paikka istua alas ammattilaisten kanssa, jotka vastaavat lapsen terveydestä ja turvallisuudesta varhaiskasvatuksessa tai koulussa. Aloituskeskustelussa on tärkeää käydä läpi asioita, joilla huolehditaan, että lapsen kanssa työskentelevät aikuiset tietävät riittävästi lapsen allergioista, osaavat huolehtia tarvittavista asioista ja reagoida tarvittaessa oireiluun.
Aloituskeskustelussa on hyvä käydä "tavallisten asioiden" lisäksi läpi mm. lapsen allergiat, lääkitykset, millaista oireilua allergiasta tulee, miten vältetään kontaminaatiot jne.
Allergioita, lääkitystä sekä oireilua on syytä avata, jotta ymmärretään, mitä ne käytännössä tarkoittavat. Esim.
- Mille kaikelle lapsi on allerginen? Missä kaikissa tuotteissa kyseistä allergeenia voi olla?
- Selvittää, miten ruoka tulee ryhmään/tarjolle. Onko allergiselle lapselle aina oma ruoka nimellä varustettuna?
- Lääkityksen osalta käydä lääkkeet läpi sekä laatia lääkehoitosuunnitelma.
- Jos lapsella on anafylaksia, niin varmistua henkilökunnan taidosta käyttää tarvittaessa adrenaliini-injektoria. Tässä isona apuna esim. harjoitus-Epipen, jolla pääsee testaamaan ja kokeilemaan.
- Käydä läpi lapsen oireita ja lapsen tyypillistä tapaa reagoida erilaisille allergeeneille sekä miten toimitaan, jos oireita ilmenee.
- Suolioireisen lapsen kohdalla on hyvä varmistaa tarvittaessa, että hoitohenkilöstö ymmärtää lapsen vatsantoiminnan vaihtelevan ja voivan liittyä allergiaan. Eli kaikki ripuli ei välttämättä ole vatsatautia tai yksittäinen oksennus voi olla refluksia.
- Samaten esim. siitepölyallergikon osalta, ettei kaikki nuha tai yskä tarkoita infektiota kyseisen lapsen kohdalla.
Lisäksi tulee keskustella ainakin näistä:
- Käsienpesusta heti ruokailun jälkeen, jotta muut lapset eivät siirrä allergeeneja esim. leluihin.
- Ruokailutilan siivoamisesta/eihän lapsi pääse leikkimään siellä ennen kuin se on jälleen siisti ja ilman kontaminaatioriskiä.
- Saako/voiko lapsi askarrella kananmunakennoilla tai maitotölkeillä? (jos näille on vakavaa allergiaa, niin tämä kannattaa huomioida)
- Miten toimitaan jos jollain muulla lapsella kaatuu esim. maidot tai ruoat syliin? (onko siitä riski allergikolle ja onko vähäisestäkin sotkusta syytä vaihtaa muiden ryhmässä olevien lasten vaatteita?)
- Ruoanjakotilanteiden turvallisuus (tuleeko ruoka omalla nimellä ja omassa astiassa? Kontaminaatioiden minimointi ja esim. omat ottimet aina allergikon ruokaa käsiteltäessä. Tarvittaessa aikuisen käsienpesu ennen lapsen ruokaan koskemista, jos on ollut kontaktissa esim. epäsopivaan leipään).