Oireena: syömättömyys

Koko vauva-aikaa varjosti silent refluksi. Monet yöt valvottiin kipuitkua itkevän lapsen kanssa, päivisin hytkyteltiin kantorepussa. Öisin nostin usein nousuista kärsivän vauvan sängystä, tuntui että se tukehtuu. Kokeiltiin korvikkeen vaihdot, Gavisconit, asentohoidot, kaikki keinot. Puhuttiin neuvolassa ja käytiin useammalla lääkärillä. Epäilin maitoallergiaa. Vauva kasvoi normikorvikkeella, johon sekoitimme sakeuttajaa joka syötöllä.

3 kuukauden iässä alkoi syömisen välttely. Koitin ohjeiden mukaan hämätä vauvaa syömään hytkyttäen, musiikin avulla, kävellen, eri pullosta.. Tuntui, että ei ollut temppua, jota en olisi kokeillut. Pelkäsin jo ennakkoon seuraavaa syöttöä. Kyselin apua neuvolasta, lääkäreiltä, käänsin jokaisen kiven. Lopulta vauva lakkasi syömästä kokonaan. Olimme saaneet lähetteen lasten allergiapolille, josta ei oltu suostuttu määrätä lapselle happosalpaajaa. Yksityiseltä sen saimme ja se auttoi nousuihin heti. Syömättömyyteen saimme hyvän avun allergiapolilta ja lopulta löytyi aminohappopohjainen korvike joka sopi lapselle.

Tavalliseen tapaan tuttipullosta lapsi ei suostunut enää koskaan syömään. Poikkeuksen teki yöt, jolloin lapsi unisena suostui juomaan mukavan määrän korviketta. Päivisin korvike sekoitettiin soseeseen, jonka syöttäminen oli jälleen melkoinen temppu, sillä lapsi inhosi korvikkeen makua. Soseet pelkästään maistuivat hyvin, mutta harvoin sellaista herkkua oli tarjolla, sillä tietty määrä korviketta piti saada syötyä, jotta turvattiin ravintoaineet ja kasvu. Katsoin katkerana, miten toiset äidit syöttivät vauvojaan pullosta tai rinnasta ongelmitta, samalla kun itse taistelin sosetta väkipakolla vauvan vatsaan. Mietin, millaisen suhteen ruokaan lapsi  muodostaa kun väkisin joudun syöttää.

Lopulta vuoden ikäisenä saimme kokeilla soijamaitoa, joka onneksi sopi. Ruokavalio oli refluksin vuoksi edelleen tosi suppea ja lääkitys käytössä, mutta ainakin sose+korvike-painajainen loppui, sillä kalsiumin jne saanti turvattiin soijatuotteilla ja kalkkijauheella. Nyt kun lapsi on 2,5v olemme päässeet happosalpaajalääkityksestä eroon, ruokavalio on laajentunut runsaasti ja lapsi syö mielellään ja monipuolisesti. 

Valtavasti voimia jokaiselle allergioiden kanssa taistelevalle!